Ensimmäisten kertojen Niaa tanssin hämmentynein mielin, mutta kerta kerralta kehoni liikkeet muuttuivat suorittamisesta nautinnollisiksi aistimuksiksi. Kun staattinen ja dynaaminen, venytys ja rentous vuorottelevat eri rytmeissä niin siitä vaan syntyy niin virkistävä, monitasoinen ’soppa’. Mutta kyllä tunnilla hienkin saa pintaan. Vapaus tehdä liikkeet omaa kehoa kuunnellen kunkin hetken mielialan mukaan kuuluu Nian sallivuuteen: antaa kaikkien kukkien kukkia eikä kukaan ole parempi toista. Ihaninta Niassa on se keveyden ja virkeyden tunne tunnin jälkeen. Minä jäin ihanaan koukkuun.