Avainsana-arkisto: Nia

Voimauttava Nia

 

Nia on rentouttavaa, vapauttavaa, voimaannuttavaa! Sitä pitäisi harrastaa enemmänkin, kunhan vaan ehtisi, olisi erittäin hyvä kehoa voimaannuttava ja palauttava harjoittelumuoto varsinkin nyt raskauden ja synnytyksen jälkeen. (Vyöhyketerapeuttini suositteli Niaa nimenomaan tämän takia ennen kuin aloittaa mitään muuta raskaampaa liikuntaa.) Istumatyöläiselle myöskin hurjan hyvä liikuntamuoto kireisiin hartioihin ja jumiutuneeseen selkään.
t. Annukka
äitiyslomaileva osastonsihteeri 33 v.

Kokemuksia ensimmäisiltä tunneilta Tampereelta

”Viime tunnin jälkeen seuraavana päivänä oli sellainen ihmeellinen olo, että oli todella liikkunut KOKO keholla. Ja niin armeliaalla tavalla.
Mutta kaikista ihmeillisimpänä, mikään paikka ei ollut kipeänä!”

”Se hyvä olo joka tulee niin mieleen kuin kehoon on ihan mahtavaa, tämä on juuri sitä, mitä oon etsinyt, tanssia ja samalla niin voimistavaa liikettä, niin ihanaa!”

Nia-oppilaan elämyksiä

Olen aina inhonnut liikuntaa. Ensimmäinen muistikuvani koulun liikuntatunneilta on ekaluokalta. Meillä oli pituushyppyä, enkä minä osannut. Opettaja torui ja luokkakaverit nauroivat. Sen jälkeen en enää viihtynyt liikuntatunneilla; ymmärsin, että ne olivat niitä varten, jotka jo osasivat kaiken täydellisesti. Minä olin liikuntatunneilla vain naurun aiheena ja kaikkien tiellä. Se köntys, joka valittiin aina viimeisenä joukkueeseen, kun ei voinut poiskaan jättää.

Koululiikunnan takia menetkin kaiken kiinnostukseni liikuntaan; lapsena, nuorena ja aikuisena harrastin vain hyötyliikuntaa. En olisi edes osannut lähteä mukaan mihinkään liikuntaharrastuksiin – olinhan jo koulussa oppinut, etten minä mitään osaa. Että olen kömpelö ja naurettava, opettajienkin naurunaihe. Opiskeluaikoina tilanne muuttui hieman, kiitos silloisen liikunnanohjaajan, joka ymmärsi liikunnanilon merkityksen. Vaan kun pohja puuttui, en saanut aikaiseksi jatkaa asiaa tosissani, etenkin kun en tuntenut olevani täysin kotonani minkään lajin parissa ja peruskoulukokemusten takia koin olevani liikunnan suhteen ’ikuinen epäonnistuja’.

Aikaa kului, ikää tuli, samoin painoa ja kuntoni huononi entisestään. Kävin jo neljättäkymmentä, kun kuulin ensimmäisen kerran niasta. Se esiteltiin minulle ’aikuisten satubalettina’ ja kiinnostukseni heräsi välittömästi. Heti ensimmäisen tilaisuuden tullen menin mukaan nia-tunnille.

Lue loppuun